Asuntosijoittaminen on viime vuosina kasvanut voimakkaasti eikä trendi pysähtynyt koronakevääseenkään, Nordea tiedottaa. Nordeassa sijoitusasuntolainojen kysyntä kasvoi vuoden ensimmäisellä neljännekselle jopa 40 prosenttia. Myös lainojen koot ovat kehittyneet ylöspäin. Keskimääräinen sijoitusasuntolainan koko on nyt 116 000 euroa.
– Sijoitusasuntolainojen koot ovat kasvaneet tasaisesti 6–7 prosentin vuosivauhtia. Tänä vuonna kasvu on jopa kiihtynyt. Viiden edellisen vuoden aikana lainojen keskikoko on kasvanut noin 30 prosenttia, Nordea kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja Jussi Pajala kertoo.
Samaan aikaan lainojen takaisinmaksuajat ovat pidentyneet keskimäärin kahdella vuodella.
Ensikertalaisten asuntosijoittajien määrä kasvussa
Ensikertalaisten asuntosijoittajien määrä on Nordean mukaan ollut voimakkaassa kasvussa vuodesta 2017 lähtien. Ensikertalaisiksi sijoittajiksi luokitellaan Nordeassa yhden sijoitusasuntolainan asiakkaat.
– Tänä vuonna lähestytään jo tilannetta, jossa ensikertalaisia sijoittajia on jo yhtä paljon kuin aktiivisia sijoittajia, joilla on kahdesta neljään sijoitusasuntoa. Tämä on selkeä viesti siitä, että yhä useampi näkee asuntosijoittamisen potentiaalisena keinona kerryttää varallisuutta ja hajauttaa omia sijoituksia, Pajala toteaa.
Suomalainen asuntosijoittaja on 46-vuotias mies – nuorten sijoittajien osuus kasvussa
Tyypillinen suomalainen asuntosijoittaja on avo- tai avioliitossa elävä 46-vuotias mies Uudeltamaalta, jonka mediaanitulot ovat 4 500 euroa kuukaudessa. Useimmiten suomalainen asuntosijoittaja on vakituisessa työsuhteessa tai yrittäjä ja sijoitusasunto sijaitsee kasvukeskuksessa. Naisten osuus nostetuista sijoitusasuntolainoista on noin kolmannes. Nuorten sijoittajien osuus kasvaa sekä naisilla että miehillä.
– Kuten muissakin sijoitusmuodoissa, mm. osake- ja rahastosijoittamisessa, myös asuntosijoittamisessa naiset ovat viime vuosina olleet aktiivisia. Naisilla sijoitusasuntolainojen koko on noin 10 prosenttia alhaisempi kuin miehillä ja sijoitusasuntolainaa haetaan keskimäärin pari vuotta vanhemmalla iällä. Tämä voi kertoa siitä, että tuottoa haetaan hieman pienemmällä riskillä kun oma talous on jo ehtinyt kehittyä vahvalle pohjalle ja oman kodin asuntolainaa on ehditty maksaa pois, Pajala pohtii.
Koronakevät ei karkottanut asuntosijoittajia markkinoilta – lainanottajien riskitietoisuus kasvussa
Nordea kysyi koronan vaikutuksista asuntomarkkinoiden ilmiöihin ja asuntolainanhakijoiden käyttäytymiseen asuntorahoitusneuvojiltaan, jotka työskentelevät päivittäin asiakkaiden parissa. Asumisbarometriin vastasi noin sata neuvojaa.
Yli puolet vastaajista kertoi kiinnostuksen asuntosijoittamiseen säilyneen koronakeväänä ennallaan. Niin ikään yli puolet neuvojista kertoi sekä ensikertalaisia että kokeneempia asuntosijoittajia olevan liikkeellä entiseen tapaan. Kolmasosa kyselyyn vastanneista kertoi asuntosijoittajien riskitietoisuuden kasvaneen.
– Sijoitusasuntolainojen kysynnässä, kuten muissakin sijoitusmuodoissa, on havaittu kevään aikana pientä varovaisuutta, mutta tilanne on normalisoitumassa nopeasti. Riskitietoisuuden kasvu näkyy korkosuojauksen kasvaneessa kysynnässä, Pajala kertoo.